BORNEMANNIN MEHUSTAMO
Bornemannin mehustamo on pieni perheyritys Paraisilla. Teemme Turun saariston maukkaista omenista ihanaa kylmäpuristettua omenamehua, josta myös jatkojalostamme omenalimonadia, omenakuohujuomaa sekä omenasiideriä. Juomat valmistetaan käsityönä paikallisista raaka-aineista. Keinotekoisia maku- tai makeutus-aineita ei niissä käytetä, vaan limonadien ja mehujen maku tulee puhtaasta luonnosta.
Tove & Gunnar Bornemann
Kårlahdentie 234, 21610 Kirjala/Pargas
info@bornemannsmusteri.com, 040 7188361
HAKAMAAN LAMMASTILA
Hakamaan lammastila on pieni lammastila Jyväskylän kupeessa, Petäjävedellä, jonka oma karja kasvaa pääasiassa viljattomasti. Luonnon monimuotoisuudella ja mahdollisimman vähällä peltopinta-alan käytöllä on suuri merkitys tilan tuotantoa suunniteltaessa. Eläinten hyvinvoinnista ei tingitä ja kaikki sekä meidän tilan, että yhteistyötilojen eläimet ulkoilevat ja laiduntavat. Ruokinta on kaikilla tiloilla korsirehupainotteista ja tehokas rehunkäyttökyky huomioidaan myös jalostustyössä.
Eggspressin reiteillä on tällä hetkellä lihajalosteitamme, joihin raaka-aineet kasvavat kolmen maakunnan alueella. Eläinten kohtelu ja erinomainen hoito yhdistävät meitä kaikkia ja tuotteissamme vältetään pitkiä teurasmatkoja. Kaikilla yhteistyötiloillamme on pieni lähiteurastamo järkevän matkan päässä ja asiallinen toiminta teurastamoilla on meidän toimesta varmistettu. Jalosteet valmistetaan käsityönä Jyvässeudulla ja ne sisältävät mahdollisimman vähän mitään ylimääräistä. Kaikki tuotteemme ovat myös laktoosittomia ja gluteenittomia.
Valmistamme Petäjävedellä käsityönä hilloja ja mehuja, joihin osa raaka-aineista kerätään kotipuutarhoista Jyvässeudulta. Tavoitteenamme on vähentää kaatopaikalle päätyvän ruuan määrää, joten keräämme etenkin omenaa ja yhdistämme sitä lähialueen metsä- ja viljeltyihin marjoihin.
Koko ketju on reilu, kaikki saavat palkan työstään ja reseptiikkaa täydennetään ammattiviljelijöiden sadolla, jotka ovat valikoituneet mukaan toimittajiksi juuri työolosuhteiden sekä ympäristöarvojen vuoksi. Hilloissamme käytämme vain hedelmiä ja marjoja sekä perinteistä hillosokeria. Sokeria on lisätty hilloihimme vain 15 %, kun hillojen lisätyn sokerin määrä on yleensä yli 30%.
Tuotamme siis ruokaa maisemaa hoitaen ja hävikkiä vähentäen, mitään ylimääräistä siihen lisäämättä, periteisiä reseptejä muokaten.
Maija Suutarinen
https://www.hakamaanlammastila.fi/
HEIKKILÄN JUUSTOLA
Annika, Pekka ja lehmät. Näistä koostuu Heikkilän Juustola Laitikkalan kylässä Pälkäneellä. Pitkien perinteiden sukutilalla jalostetaan maitoa jo toisessa sukupolvessa. Tuotteita löytyy moneen makuun, mutta kaikkia yhdistää laatu, ammattitaito sekä tahto tehdä asiat oikein.
Annika Heikkilä & Pekka Moisio
www.facebook.com/heikkilanjuustola
JOKINOTKON KARJATILA
LUOMU Viljelyssä ei käytetä kemiallisia lannoitteita eikä myrkkyjä. Eläimet laiduntavat ja syövät oman tilan luomurehua.
FREE RANGE Kaikki eläimet (myös täysikokoiset sonnit) laiduntavat kesät ja liikkuvat vapaana tarhoissa myös talvella.
TULEVAISUUDEN HIILINEGATIIVINEN MAATILA Tavoitteena on, että tilamme sitoo enemmän hiilidioksidia kuin se tuottaa.
LUONNON MONIMUOTOISUUS Luomuviljely ja eläinten laidunnus lisäävät ja säilyttävät luonnon monimuotoisuutta merkittävästi.
METSÄN JATKUVA KASVATUS Avohakkuita ei tehdä, jolloin metsät sitovat hiilidioksidia koko ajan.
VIHREÄ SÄHKÖ & MAALÄMPÖ Koko tila käyttää uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua vihreää sähköä ja sisätilat lämpenee maalämmöllä.
SULJETTU VEDENKIERTO Käyttövesi saadaan omista kaivoista ja likavedet kulkevat oman jätevesijärjestelmän ja imetyskentän kautta.
AVOIMUUS Maatilan toiminnan täytyy olla läpinäkyvää. Seuraa somesta mitä me tehdään!
KOULUTUS Tyhmyys alkaa siitä kun luulee tietävänsä kaiken. Itseään täytyy kehittää jatkuvasti.
Jenni & Jyri-Pekka Lemettinen
Viitasaarentie 472, Keitele
info@jokinotko.fi, 0503282933
JOUTSIN TILA
Joutsin tila kasvattaa mangalitza-rotuisia sikoja Pohjanmaalla Mustasaaressa. Mangalitza on rasvatyypin sika joka kasvaa laitumella vähintään 14kk ikäiseksi. Käytämme hyväksi laidunkiertoa, jolloin porsaat pääsevät uudelle laitumelle vuosittain. Meillä on oma porsastuotanto, eli porsaat syntyvät täällä omalla tilalla. Käytämme porsaiden ruokinnassa ainoastaan mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa, heinää ja ruisrankkia. Pyrimme tarjoamaan eläimillemme mahdollisuuden lajinmukaiseen elämään aina porsaasta pakkaukseen asti.
Taru & Joakim Joutsi
Staversbyvägen 213C, 66520 Veikkaala
KRANNIN TILA & KAURAMYLLY
Luomuun siirtymisen aloittanut 460-vuotias Krannin tila tarjoaa tuotteita vehnästä, kaurasta, ohrasta, rukiista ja herneestä. Tuotevalikoimaan kuuluu noin parikymmentä erilaista jauho-, hiutale-, lese-, suurimo- ja rouhetuotetta.Tuotteemme ovat täysin lisäaineettomia, esikäsittelemättömiä ja prosessoimattomia lähiviljaherkkuja.
Anne Lukana & Olli Lukkarinen
Lepsämäntie 626, 01830 LEPSÄMÄ
anne.lukana@krannintila.fi, 050 3000756
OJALAN TILA - OJALA HIGHLAND
Ojalan tila Sastamalassa on perustettu nykyiselle paikalleen vuonna 1932 yrittäjä Jukka Isotalon isovanhempien toimesta. Nykyinen yrittäjäpari käy kodin ulkopuolella töissä ja eläimet hoidetaan toisena työnä. Tila on tyypillinen pirkanmaalainen pientila, jotka monet on pilkottu naapuritiloihin lisämaiksi tai aikanaan mies- ja hevostyötunteja laskematta raivatut pellot on istutettu metsälle. Ojalankin pellot ovat kapeasarkaisia ja raivauksen jäljiltä kiviröykkiöitä näkee katsoopa melkein minne päin tahansa. Ne muistuttavat menneiden polvien aherruksesta ja ovat sinällään säilytettävää alkuperäistä maalaismaisemaa. Nykyaikaisilla viljelymenetelmillä Ojalankaan peltoja ei voi tai kannata ottaa viljelykäyttöön ihmisravinnon tuottamiseen tähdäten, mutta 2008 alkaen peltoja, hakamaita ja metsälaitumia ovat laiduntaneet ylämaannaudat –highlandit. Peltolaitumista valtaosa kuuluu luonnon monimuotoisuusohjelmiin ja perinnebiotooppeihin. Metsälaidunalueissa on vanhoja, uudelleen laidunalueiksi kunnostettuja lypsylehmien ennen käyttämiä metsänpohjalaitumia. Highlandiemme laiduntamat alueet eivät siten ole pois ihmisravinnon tuotantoaloista. Ojalassa on nyt parikymmentä emolehmää. Toiminta on suuremmassa mittakaavassa pienimuotoista ja eläimet hoidetaan yksilöinä omissa laumoissaan; emot, hiehot ja kasvuikäiset sonnit omina yksiköinään. Laidunnamme kaiken oman maan ja ostamme talven paaliheinän, joka kaikki ei ole luomukelpoista ja tästä syystä meillä ei luonnonmukaisesta kasvattamisesta huolimatta ole virallista luomustatusta. Nautojen laidunnus pitää maiseman ”asutun näköisenä”, avoimena. Laidunnuksen sivutuotteena saadaan rikastunut lintukanta, moninainen hyönteiskanta ja mm. perhoslajien lisääntyminen ja vuosi vuodelta monipuolisempi kasvillisuus! Ojalan Tila sijaitsee teurastamologistiikkaa ajatellen erittäin hyvin. Siinä kun monelta tilalta ajetaan teurastamolle 2-3 tuntia suuntaansa, meillä on kaksi vaihtoehtoa alle tunnin ajomatkan päässä tilalta. Molemmat käyttämämme teurastamot ovat pienyrityksiä eli tilateurastamoita.
PAIJAN TILA
Tilalla viljellään luomuviljoja ja leivotaan oman pellon antimista luomuleipää Someron Pitkäjärvellä. Tila kuuluu luomuvalvontaan (FI-EKO-201). Jauhojen tuoreus taataan käymällä jauhattamassa viljat perinteisessä myllyssä parin viikon välein. Leivät leivotaan käsityönä laadukkaista luomuraaka-aineista ilman lisäaineita. Anna pyörittää leipomoa tilauksista markkinointiin. Antero viljelee peltoja ja hoitaa viljan pellolta myllyn kautta leipomoon sekä auttaa leivonnassa ja leipien kuljetuksessa aina tarvittaessa kun muilta töiltään ehtii. Leivonta tilalla alkoi kotikeittiöstä ja laajeni vuonna 2017 tilalle tehtyihin leipomotiloihin. Eggspress oli vuonna 2014 ensimmäinen leipien jakelija suoramyynnin lisäksi.
Tilaleipomon kulmakivi on perinteinen mamman opeilla leivottu juureen tehty luomuruisleipä. Luomu Ruisleipäsiä saa kuminalla tai ilman kuminaa. Lisäksi omilla resepteillä leivotaan rouheisia ja makeahkoja Luomu Mallasleipäsiä sekä Luomu Vaaleita juureen leivottuja sämpylöitä. Myös Ruisvuoka ja Mallasvuoka kuuluvat viikoittain leivottavien valikoimaan. Runsaasti kuitua ja proteiinia sisältävä Luomu ruis-härkäpapu Napostelunäkkäri löytyy myös listoilta.
Anna & Antero Paija
info@paijantila.fi, 040 5790850/Anna
PENTTILÄN TILA
Heikki on vuodesta 1990 perunaa viljellyt ja 1995 asti erilaisia lähiruokatuotteita kehitellyt ja tehnyt Pellepeloton. Vuodesta 2012 tuotteet ovat olleet pääasiassa perunapohjaisia ja tuotteet ovat olleet Eggspressin valikoimassa liki alusta asti. Tällä hetkellä päätuotteet ovat perunarieskat, joululaatikot ja uutena listoilta löytyy vehnäjauhoista ja perunasta tehty perunapasta, eli Gnocchi. Tuote tulee kehittymään vuoden 2019 aikana joten kannattaa olla kuulolla.
Heikki Penttilä
Kajantilantanhua 2, 36720 Aitoo
heikki.penttila@ live.com, 040 0504788
RUOKAOSAKEYHTIÖ MAAKUNTO
Maakunto tuottaa Vaahteramäen Friida ulkokananmunia Suomen ensimmäisessä ulkokanalassa Somerolla. Ulkokanalassa kanat saavat itse valita miten ne päivänsä viettävät. Tarjolla on munintapesät, orsia, pehkualue, katettu terassi ja hulppea, lähes 50 000 neliömetrinen ulkolaidun. Kanat saavat ulkoilla päivittäin ympäri vuoden. Kanojen ruoka on aina puhdasta, GMO-vapaata, kalajauhotonta ja mahdollisimman kotimaista. Maakunto on myös kasvattanut ulkoilevia aittapossuja.
Mikko Välttilä
Jaatilantie 426, 31400 Somero
info@maakunto.fi
SÄRKIFOOD
Paavo Vallaksella oli kaksi unelmaa: auttaa ympäristöä ja toimia yrittäjänä. Nämä unelmat yhdistyivät luontevasti kun Vallas perusti Särkifood Oy:n, jonka tavoitteena on hyödyntää vuosittain MILJOONA kiloa särkikaloja! Paavo Vallas perusti Särkifoodin Aalto-yliopiston opiskelijana voitettuaan Sitran Ravinnekierto Challengen ideoillaan särkikalojen hyödyntämisestä vuonna 2016. Särkifoodin tuotteet, maailman ensimmäiset kalajauhelihat SÄRVIN Tex-mex ja SÄRVIN Original lanseerattiin Eggspressissä elokuussa 2018. Paavo Vallas valmistui diplomi-insinööriksi lokakuussa 2018 ja jahtaa nyt täysipäiväisesti unelmaansa ympäristöyrittäjän ammatista Särkifoodin parissa.
Paavo Vallas
paavo.vallas@sarkifood.fi, 040-5830011
WANHANTUVAN ANKKALA
Halikossa sijaitsevalla Mikaelin sukutilalla viljantuotannon rinnalle valikoitui ankan kasvatus vuonna 2006. Olemme siis kasvattaneet ankkoja jo 13 vuotta. Aloittaessamme poikaset tulivat naapurikunnasta Paimiosta mutta lopulta tilalle hankittiin omat emot ja nyt poikasetkin tulevat tilan omasta hautomosta. Ankat syövät pitkälti tilan omaa viljaa; ohraa, kauraa, hernettä ja rapsia, lisänä täysrehutiivistettä. Loppua kohden viljan osuus kasvaa suuremmaksi. Ankkalassa on vuonna 2011 valmistunut bio-lämpökeskus joka tuottaa lämmön ekologisesti tilan omilta pelloilta kerätyillä oljilla. Ankan kasvatuksessa ei käytetä hormoneja tai antibiootteja tai mitään muitakaan lääkeaineita. Suomessa siipikarjassa ei ole salmonellaa, joten fileen voi jättää huoletta roseeksi.
Tiina ja Mikael Oksanen
info@wanhantuvanankkala.fi